Seurakuntavaalit osana paikallispoliittista toimintaa
26.9.2018
Hämeen Kokoomusnaiset ry piirihallituksen julkilausuma piirihallituksen kokouksessa 20.9.2018
SEURAKUNTAVAALIT OSANA PAIKALLISPOLIITTISTA TOIMINTAA
Seurakuntavaalit ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päättävien elimien valitsemiseksi järjestettävät vaalit. Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi ja niissä valitaan luottamushenkilöt kirkkovaltuustoihin ja seurakuntayhtymien seurakuntaneuvostoihin. Äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18.11.2018 16 vuotta täyttävät konfirmoidut seurakunnan jäsenet.
Syksyn seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi 17.9.2018 klo 16. Em. päivämäärään mennessä Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsenten perustamat valitsijayhdistykset asettivat ehdokkaansa seurakunnan luottamushenkilöiksi. Luottamushenkilöehdokkaan tulee olla viimeistään vaalipäivänä 18.11.2018 18 vuotta täyttävä ja konfirmoitu seurakunnan jäsen. Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 18.11.2018 ja sitä edeltävä ennakkoäänestys 6.11.-10.11.2018.
Luulisi, että tällainen seurakunnan tärkeimpiä päätöksiä tekevä elin kiinnostaisi seurakuntalaisia. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut. Syitä voi luetella monia mutta yleisin syy lienee se, että seurakuntien jäsenmäärät ovat olleet jo usean vuoden ajan laskusuunnassa ja tämän myötä kiinnostavuus myös seurakunnan luottamustehtäviin on ollut hiipumassa. Varsinkaan nuoret aikuiset eivät tunnu löytävän seurakuntaa ja sen palveluja omakseen. Selitetäänkö syitä kirkollisveron perimisellä tai millä muilla syillä, on sitten aivan toinen asia, johon ei nyt oteta kantaa. Äänestysprosentti seurakuntavaaleissa on pääsääntöisesti jäänyt alhaiseksi muihin valtakunnallisiin vaaleihin verrattuna. Vuonna 2014 seurakuntavaalien valtakunnallinen keskimääräinen äänestysprosentti oli kuitenkin 15,5. Ylin äänestysprosentti oli tällöin 43,8 ja alin 6.
Seurakuntavaaleja ei käydä poliittisin tunnuksin mutta taustalla voi kuitenkin olla poliittisten puolueitten ryhmittymiä kuten esimerkiksi ”Kirkkodemarit”,” Kirkko keskellä kylää”, ”Seurakuntaväki”, ”Peruskristityt” ja ”Kokoomusväki”. Myös yksittäinen seurakuntalainen voi perustaa oman valitsijayhdistyksen, mihin tarvitaan vähintään kymmenen perustajajäsentä, jotka ovat täysi-ikäisiä, kuuluvat seurakuntaan ja ovat rippikoulun käyneitä. Valitsijayhdistyksiä voidaan perustaa myös yhteisen tärkeäksi koetun asian eteenpäin viemiseksi. Ehdokas itse eikä hänen lähisukulaisensa voi olla valitsijayhdistyksen jäsen eikä asiamies.
Seurakuntavaalien toimittamisesta seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä vastaa vaalilautakunta, minkä jäsenet ja varajäsenet valitsee kirkkovaltuusto tai seurakuntayhtymän seurakuntaneuvosto. Seurakuntayhtymässä voi vaalilautakuntien apuna olla myös keskusvaalitoimikunta. Vaalilautakunnan puheenjohtajan nimeää kirkkovaltuusto tai seurakuntayhtymän seurakuntaneuvosto ja hänen lisäkseen lautakunnassa on neljä jäsentä ja ainakin viisi varajäsentä, sillä puheenjohtaja on myös vaalilautakunnan jäsen. Ehdokas tai hänen lähisukulaisensa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Vaalilautakunta päättää muun muassa ennakkoäänestys paikoista , tarkistaa vaaliluettelot ja sen jäsenet toimivat vaalivirkailijoina äänestyspaikoilla ja äänten laskennassa. Toisin kuin ehkä monesti kuvitellaan, seurakunnan luottamushenkilöt hoitavat tehtävissään yhteiskunnallisia asioita aivan kuten missä tahansa yhteisössä .
Käytännössä eri järjestöt tekevät alustavan työn seurakuntavaaliehdokkaitten hankkimiseksi eli ”etsivät” seurakuntavaalien alla ryhmänsä seurakunnallisesta toiminnasta kiinnostuneita ehdokkaita. Tähän työhön on jokaisella järjestöllä omat keinonsa. Käydään läpi entisten ja nykyisten luottamushenkilöitten nimiä, vaaleissa ennen ehdokkaana olleita, lähipiirejä, yhteistyökumppaneita, ym. Tämä tarkoittaa pitkäjänteistä työtä, joka pitäisi aloittaa hyvissä ajoin ennen vaaleja. Yleensä vain tahtoo käydä niin, että vielä viimeisinä päivinä ennen määräaikaa etsitään kuumeisesti viimeisiä mahdollisia ehdokkaita. Työ on aikaa vievää silloin, jos se jää muutamien harvojen henkilöiden huoleksi ja vastuulle. Mutta toisaalta työ on palkitsevaa silloin kun onnistutaan löytämään hyviä ehdokkaita, jotka ovat kiinnostuneita seurakunnallisesta toiminnasta ja päätöksenteosta. Kaikki ehdokkaat eivät pääse vaaleissa läpi mutta seurakunnissa tarvitaan paljon auttavia käsiä erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Naiset ovat perinteisesti olleet aktiivisia seurakunnallisten luottamustehtävien hoitamisessa ja muussakin vapaaehtoisyössä. Toivotaan sen suuntauksen edelleen jatkuvan.
Edellä olevalla katsauksella Hämeen Kokoomusnaiset ry:n piirihallitus haluaa kiinnittää kansalaisten huomiota tuleviin seurakuntavaaleihin. Äänestämällä vaaleissa voimme kantaa kortemme kekoon yhteiskunnallisten asioitten hoitamiseksi. Sillä sitähän juuri myös seurakunnallinen luottamushenkilötyö parhaimmillaan on, yhteisten asioitten hoitamista!
Hämeenlinnassa 20.9.2018
Lisätietoja:
Eija Vainio
Hämeen Kokoomusnaiset ry:n
piirihallituksen puheenjohtaja
Riitta Lindell
Hämeen Kokoomusnaiset ry:n piirihallituksen jäsen,
Janakkalan Kokoomusnaiset ry:n puheenjohtaja
puh. 040-8222015